keskiviikko 7. elokuuta 2013

KesäHelkaa

Helka mennä porskuttaa edelleen yhtenä ilopillerinä eteenpäin. Hiukkasen on jopa havaittu takajalkojen käytön parantumista vaikka oikeastaan mitään kummempaa ei ole tehty. Mitä nyt hierottu/rapsuteltu ja oltu ja eletty ja liikuttu. Pian joutuu kaiketi alkaa käskyttään neitiä ettei pomppisi koko ajan. HUI, se on todella suuri saavutus meille tai Helkalle, jonka en koskaan uskonut pomppivan!!   Jos tässä syksyn aikana saisi vielä varattua ajan neurologisiin tutkimuksiinkin niin selviäisi sekin puoli sitten...laiska minä....


Helkan koiranlukutaito on kyllä mainiota. Se on kesän aikana päässyt tutustuun eri tilanteissa uusiin koiriin etenkin pikkukoiriin eli toitsuihin ja aina on hyvin mennyt tilanteet vaikka ehkä osa vieraista koirista on voinut Helkaa ensin hieman arastella. Mutta Helka on antanut arkojen tapausten ottaa aikansa ja osoittanut että on hyvin vaaraton isompi koira. Venäjäntoyden Oulun alueen kesäpäivillä on Helka ollut kuin yksi toitsu...mitä ny vähä isompi. Ihmisten tapaaminen nyt ei mikään ongelma ole, lähinnä ongelma on edelleen se liiallinen ihmisten tykkääminen.


Kuumansietokyky Helkalla on todella huono. Hellepäivinä lyhyet lenkit, paljon pysähtelyä ja paljon vettä. Siinä meidän resepti. Muutenhan tuo on edelleen...sellainen rakkauspakkaus ettei toista tule olemaan.
Tällainen kesä-Helkan tervehdys!