Helka

Neljä päivää pyrrineiti on nyt jaloissa pyörinyt. Jaksan vain hämmästellä pennun helppoutta, sujahti laumaan kuin nenä päähän. Rohkea tapaus, tykkää itsekseen hommailla. Omaa tahtoa tuntuu löytyvän...tarpeeksi jos ei liikaakin. 

Toistaiseksi "ei kivat" asiat Helkalle ovat olleet muun koiralauman yhteishaukunta ja liikaa kiljuva lapsi. Noissa tilanteissa vähän on sellainen pakenen paikalta-oloinen pyrrin penikka, mutta tointuu nopeasti ja tulee ihmettelemään. Takapihalla tykkää istuskella ja vahtia ohikulkevaa liikennettä pyörätiellä ja autotiellä. Pätevän ja tärkeän näköisenä siellä ihmettelee. 

Muu lauma pääsee vielä sohvalle karkuun naskalihampaita, joka osaltaan varmasti on helpottanut niiden elämää. Koko lauma on ollut keskenään torstain ja perjantain työpäivät, kaikki säilyneet hengissä. Neiti Koo eli Kurttu leikkii että "jos pistän silmät kiinni niin tuota ei ole olemassa", mutta ei ole pahastikaan ollut äkäisenä vaikka sitä eniten jännitin. Topi ja Turo ovat ilmoittaneet pennulle rajat parilla rähähdyksellä. Ainoa, joka on hieman liian nössö on Veke, mutta tänä aamuna sekin osasi sanoa Helkalle oikein kun pentu kiskoi muutenkin aroista korvista Vekeä aikansa. Pitää ne rajat olla pyrrilläkin, rakkaudella tai rähähdyksellä asetettuna. Aamulenkit on tehty koko porukalla, sen verran aikaisin ollaan liikkeellä että pystyy tuon penikan ottamaan mukaan. Muilla lenkeillä mukana on vain aikuiset koirat, hyvin on Helka osannut jäädä itsekseen odottamaan ja yleensä on nukkumasta löytynyt kun on palattu. Pitää opettaa yksinoloa sille ettei tule liian laumasidonnaiseksi. Helka on sitten päässyt pihalla leikkimään ja on käyty lisäksi juoksemassa "Eeronpuistossa" myös joten liikuntaa on saanut myös Helka. Hieman mietityttää, että ovatko Ranskasta laittaneet väärän takapään mukaan sille. Sen verran eroaa taka/etupään kropan käyttö ja koordinaatio toisistaan. Mutta toivotaan että takapää on vaan "hitaammin lämpeävä malli".

Muuten olisi ollut lähes täydellistä pentuaikaa 4 päivää, mutta pennun elämää ja myös emäntää ikävästi työllistänyt pennun mahavaivat. Maha Helkalla oli sekaisin jo meille kotiutuessa. Canikurilla saatiin maha jo paremmaksi, mutta eilen illalla tuli taas vesiripulia vähän väliä ja massukin oli selkeästi kipeä. Sitä muisti pentuajan kaikki "ihanuudet" kun heräsi yöllä ripulin hajuun ja alkoi siivoilemaan paikkoja. Helkalle kyllä pitää antaa tunnustusta että paperille oli yrittänyt ja suurin osa oli paperille osunutkin. Helka kyllä osaa näyttää ovella jos on hätä (mahtava 10 viikkoinen!! ), mutta eipä ollut emäntä herännyt. 

Aamuruoka olikin taas keitettyä riisiä kera runsaan nesteen, Canikurin ja pikkuannos nappuloita. Pentu oli oma pirteä itsensä, joten toivotaan että maha vähitellen tasoittuu. Epäilen että eilinen ripuli oli omistajan moka.  Imuroin eilen ja ovi pihalle oli auki. Helka katseli imuria hetken ja paineli pihalle puuhailemaan omiaan. Touhukkaana olikin kaivanut kukkapenkkiin kunnon kaivannon ja suuhun oli varmasti eksynyt sitä sun tätä. Olipas muuten harvinaisen multainen pyrripenikka kaivamisprojektin jälkeen etenkin kun oli aamukasteinen nurmikko millä se oli ensin pihalla telminyt. Ja varsin hyvin on taas asunto ei-imuroidun näköinen.