Ihanaa kun on kotona tuollainen 5,5kk vanha pyrri, jolla niin murkkuikä alkaa painamaan päälle että hikeä puskee kun ajatteleekin asiaa. Niin onhan Helka ihanan lutuinen possukka, mutta alkaa tulemaan selväksi sekin että mikään tossukka tuo tyttö ei ole. Hänellä on omatahto ja luja sellainen. Veikkaan että tulemme useammastakin asiasta tulevaisuudessa vääntämään hieman "tassua". Sitten kun lisää kaikkeen Helkalle ominaisen "norsu lasikaupassa" tyyppisen toiminnan niin hohhoijaa tätä pentuajan ihanuutta. Siellä missä kolisee, siellä on Helka. Ja vähän muuallakin, jollei joka paikassa.
Sunnuntaina vietin pitemmänkin tovin hikoillessa autotien lähellä olevalla pyörätiellä kun koitin sellaista 300 metrin pätkää edetä ILMAN että koira sinkoilee kaikkien autojen perään. Joskus jopa onnistui, ainakin pari metriä. Takaisinpäin kyläpaikasta tultiin pimeän tullen samaa reittiä, ajattelin fiksuna että tokko Helka pimeällä niin säntäilee. Heh heh. Sinkoilee vielä pahemmin. Kaiketi luulee ottavansa valoja metsästäessään ufoja kiinni. Onkohan muita keinoja kuin siedätyshoito ja loputon emännän hikoilu tähän ongelmaan?
Fiksu Pentu-kurssikin saatiin päätökseen. Tiedä onko koira yhtään fiksumpi, mutta se tuli todettua että eipä tuo ryhmässä treenauksesta ole kovasti moksiskaan. Välillä oli vallan mainio pyrrilö, välillä vähän..no...haastavampi pyrrilö treeneissä mukana. Nyt odotetaan sormet ja varpaat ristissä, jotta tammikuussa alkaisi pentuagilitykurssi niin saisi perushommia alkuun pennulle.
 |
| Pikkupyrri piilossa |
Viikko sitten sattui ihanan aurinkoinen hetki vapaapäivälle ja käytiin Sannan kanssa juoksuttamassa pyrrilöitä metsässä. Muutamia otoksia sain kameraan. Luntakin oli silloin jonkin verran valaisemassa maisemaa, nyt lumi on enää muisto vain, valitettavasti.
 |
| Nuo uljaat rotunsa edustajat |
 |
| Helka Houpette - levähdyspaikalla |
 |
| Rene - vanhempi ja viisaampi |
 |
| Kaksi pöhelöä |
Edesmenneen bc:n kanssa kävelin nimenomaan pimeällä silloisessa asuinkaupungissani moottoritien reunalla kulkenutta kävelytietä vajaan 10km kotiin agireeneistä, kun se oli äkännyt tuon autojen (valojen) jahtaamisen ihanuuden. Tepsi. Tiedän myös kävellyn paaaaljon pidemmän "turrutusmatkan", joka auttoi myös, varmaan koiran mukaan matkan pituus.
VastaaPoistaAivan hurjan kauniita kuvia - varsinkin tuo vika maisema!
Terkkuja toiselta murkkuuntuvalta, joka tänään pelkkää riemuaan muksautti mua huuleen eka kallollaan, ja sitten nenään. Katsotaan kuinka pahoinpidellyltä näytän huomenna.
Pitänee lähteä viikonloppuna kävelylle moottoritien reunaan. Tuossa lähitiellä kulkee sen verran vähän autoja että siinä ei ongelmaa ole, mutta näköjään kun autovirtaa on enemmän niin pörrilö vetää ihan kierroksille itsensä. Moottoritie varmaan flippaa sen ihan kokonaan, mutta ei muuta kuin nakkia taskut täyteen ja menoksi.
VastaaPoistaTäällä on myös tuota kallopahoinpitelyä harjoitettu, kova on pää! :D