Helka sai aiheutettua mellkein sydänkohtauksen kirjoittajalle viime viikolla. Aamuisin koirat saavat ennen töihin lähtöä koirat olla normaalisti vielä takapihalla ihmettelemässä samalla kun pistän itseä "työkuntoon". No eräänä aamuna Helka olikin kadonnut pihalta, ei näkynyt missään eikä tullut kun viheltelin ja huutelin. Kädet täristen siis paniikissa huutelemaan Helkaa pitkin pyöräteitä ja silmissä näin jo auton alle jääneen Helkan kuvan. Tällaisella rauhallisella asuma-alueella kun ainoat autoruuhkat ovat aamulla ja illalla kun ihmiset lähtevät/palaavat töistä. Ja tuohon aikaan toki Helka päätti kadota, joten ajattelin että auton alle se jää. Kävelin ja huutelin ja ei näy Helkaa missään. Palasin takaisin taloyhtiön pihalle itku silmässä ja paniikissa. Ja ONNEKSI sieltä se Helka löytyi, autokatoksesta oman auton vierestä istumasta. Pikkaisen oli hämmentynyt ja paniikissa sen näköisenä että "hups, mitäpä tuli tehtyä". Mutta pääasia että löytyi.
Parina päivänä sitten piti vakoilla että miten ihmeessä tuo on päässyt aidasta läpi ja näköjään tekniikkana on siis vatsa-sisään-luikertelu-vääntelehteminen-aidan raosta. Jottapa fiksu likka.
Lauantaina ja sunnuntaina Helka olikin kisaturistina agilitykisoissa. Ajattelin että kyllä se 6 tunnin rupeaman jälkeen pentua väsyttäisi, mutta lauantaina kotiin palatessa koira oli kuin ei mitään olisi tehnyt koko päivänä. Sunnuntaina onneksi patteritkin hieman alkoivat loppumaan kun Sanna kävi lenkkeilyttämässä riehuntalenkin ja lämmin ilma selkeästi pehmittää Helkaa.
Tässäpä pari otosta sunnuntailta, pakko laittaa tänne kun on kerrankin onnistuneita otoksia Helkasta.
Kaikki kuvat Sanna Tapaninaho
Viimeisessä kuvassa Helka sivulla perusasennossa. Tosi pätevänä.
Niin agilitykisoissa Kurttu starttasi kesän ainoat startit hupimielessä ollen kolmas ja ensimmäinen Mini1 kisassa. Osaahan tuo vuoden tauon jälkeen tehdä mitä nyt agilitykentällä esteillä pitää tehdä. Vauhtia löytyisi jos sille päälle sattuisi. Ainoa mikä Kurttua motivoi on kontaktiesteet ja valitettavasti niitä kun on niin vähän niin muu osa radasta on hitaan puoleista. Veke puolestaan jaksoi hyvin lauantain pari starttia, hyppyradalta ensimmäinen nollarata ja agiradalta vitosen rata, oma moka keppeillä kun menin törkkäilemään sinne. Sunnuntaina selkeästi oli vauhti hitaampi, oiskohan ollut toinen rata yliaikanolla ja toisesta radasta ei mitään muistikuvaa. Sijoitukset viikonloppuna 4., 3., 1. ja 2. Mini2 kisoissa.
Tällaista räpellystä meidän meno vielä on, hyppyrata lauantailta.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti